Julkaisustaan lähtien Tyhjiön tekijöillä oli ajatuksena, että tämä ei ole vielä tässä. Toistaiseksi mitään uutta ei ole ilmaantunut, mutta jotain on jo pitkään haudottu, ja nyt on sitten olemassa esimakua klaanin tulokkaasta. Nimittäin Kuka minä olen? -nimisen teoksen traileri on nähtävissä julkaisijan, SEEKERin sivuilla.

Trailerin lataaminen saattaa kestää hiukan yhteysnopeuksista riippuen. Kannattaa odottaa tyynesti.

Uutta teosta luonnehditaan audiovisuaaliseksi sarjakuvaksi. Käytännössä se tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin, eli sarjakuvaa musiikin ja tehosteiden kera. Ihan tarkasta julkaisuformaatista minulla ei ole edes tietoa.

Kuten tästä voi päätellä, minä en ole mukana tämän teoksen tekemisessä. Sarjakuvan ovat tehneet Tyhjiönkin voimamiehenä tunnettu Mikko Elo sekä taistelutoverimme Marko Alanen. On jännittävää odottaa, mitä sorvista suoltuu ulos, kun olen pitänyt itseäni vain satunnaisten vihjeiden varassa. Luotan täysin siihen, että teos on ehdottomasti odottamisen arvoinen.

Sarjakuva ei ole suoraan osa Tyhjiö-teosta, mutta siinä on kuitenkin runsaasti yhteyksiä tuohon hirviöön. Olen antanut itseni ymmärtää, että tyylillisesti ja temaattisesti uutuudessa on niin paljon yhtäläisyyksiä Tyhjiöön, että sitä voitaisiin kutsua sisarteokseksi - tai ainakin sisarpuoleksi. Eksistentiaaliset kysymykset jatkuvat. Jäämme odottamaan Tyhjiön klaanin jatkajaa.

Mikko Elon ja minun yhteistyönä tekemä kokonaistaideteos Tyhjiö on arvosteltu viimeisimpään Tähtivaeltajaan (1/07). Hieno juttu, sillä jo reilu vuosi sitten julkaistua teosta ei ole tätä ennen arvosteltu kokonaisuudessaan. Siitä on toki kirjoitettu juttuja lähinnä meidän tekijöiden haastattelujen kautta, mutta tämä on ensimmäinen varsinainen kritiikki. Arvostelu herätti minussa halun tarttua pitkästä aikaa teokseen ja pohtia sitä nyt, kun kiihkeään tekoprosessiin on edes vuoden hajurako.

Marko Kivelä on kirjoittanut varsin kriittisen arvostelun, joka onneksi antaa myös arvoa teoksen luovuudelle. Itse pidän arvostelun tärkeimpänä kappaleena toiseksi viimeistä, joka alkaa: "Tyhjiö on puutteineenkin mielenkiintoinen ja jossain määrin uutta luova kokeilu suomalaisessa scifissä." Se on kiinnostava siksi, että siinä sanotaan - joskin hyvin varovaisesti ja varauksellisesti - teoksen tuovan jotain uutta scifin kerrontatapoihin. Myös se on kiinnostavaa, että teos on arvostelussa määritelty muitta mutkitta scifiksi.

Itse emme ole mainostaneet teostamme scifinä. Olemme kokeneet, että lajityyppeihin sitominen ei samalla tavalla kerro koko teoksesta kuin käyttämämme kokonaistaideteos-termi sekä viittaukset "matkasta ihmismieleen ja todellisuuden eri tasoille". Scifin keinoja ja genrestä tuttua kuvastoa käytetään hyödyksi teoksen eri osioissa samoin kuin monien muiden lajityyppien piirteitä. "Kokonaistaideteos" on puolestaan paitsi kuvaavampi sana Tyhjiötä kuvaamaan kuin "multimediateos", niin myös kätevä tapa ottaa etäisyyttä 1990-luvun multimediavouhotukseen, joka oli jossain määrin ylipuhallettu kupla kuten Kiveläkin nopeasti arvionsa alussa tiivistää.

Vaikka Kivelä antaa arvostelussaan arvoa Tyhjiölle jotain uutta kokeilevana teoksena, hän myös lyttää armottomasti teoksen eri osa-alueita. Teosta arvostellaan sirpaleisuudesta, mikä on toki ihan oikea havainto, sillä sirpaleisuus oli valitsemamme lähestymistapa teoksen rakentamiseen. Tyhjiö muodostuu pienistä palasista, joiden välille alkaa napsahtelemaan uusia yhteyksiä ja merkityksiä mitä syvemmälle teoksen maailmaan uskaltautuu.

On ilmiselvää, ettei Kivelä ole päässyt kovin syvälle teoksen maailmaan, koska häntä on häirinnyt moni asia toteutuksessa. Tyhjiön musiikkilevystä hän toteaa, ettei instrumentaaliset kappaleet riitä sitomaan musiikkia tekstiin yhtä tehokkaasti kuin lauluosuudet. Ymmärrän toki, että tekstin yhteydet toiseen tekstiin aukenevat suorempaan kuin musiikin yhteys tekstiin, mutta väitän silti, että teoksen musiikeista on löydettävissä paljon elämyksiä ja merkityksiä, jos niihin syventyy.

Tyhjiön dvd:tä Kivelä puolestaan moittii hosumalla tehdyksi. On totta, että dvd on teknisesti epätasainen ja hiukan huolittelematon, mikä johtuu suurelta osin siitä, että käytössämme ollut dvd:n kokoamissofta ja -rauta oli jokseenkin primitiivistä. Joiltain osin teoksen äänen masterointia olisi voinut vielä kertaalleen säätää, mikäli siihen olisi järkevästi ottaen ollut rahkeita.

Toisaalta myös tietty rosoisuus, suurieleisyys ja dynamiikan vaihtelut olivat sitä, mihin pyrittiin. Sanoisin, että dvd saavuttaa jotakuinkin sen, mitä sillä haettiin, jos epäolennaisille yksityiskohdille ei anna liikaa painoarvoa. Minusta esimerkiksi kuvaan jääneen kameralaukun hihnan mainitseminen lyhyessä arvostelussa on jokseenkin epäolennaiseen takertumista. Mainittakoon, että Kivelä on ensimmäinen täysin ulkopuolinen, joka on kyseisestä mustasta pläntistä kauneusvirheen tehnyt ja tulkinnut sen kameralaukun hihnaksi (mikä se ei sivumennen sanoen edes ole).

Teknisten yksityiskohtien käsittelyn sijaan arvostelulta olisi toivonut edes pientä raapaisua tai kuvausta teoksen sisällöstä. Nyt Kivelä vain käytti palstansa teoksen ulkoisten tuntomerkkien listaamiseen, minkä ymmärrän senkin toki vaativan erillistä huomiota ja ylimääräistä energiaa arvostelijalta, kun rakenteellisesti poikkeuksellisesta teoksesta on kyse.

Kivelä toivoo, että tämänkaltaiset kokeilut yleistyisivät. "Sillä jo pelkällä olemassaolollaan Tyhjiö muistuttaa, ettei tieteistarinoiden kerrontatavoilla ole rajoja." Tähän minäkin voin kohtalaisen varauksettomasti yhtyä. Luulen silti, että Tyhjiön kaltaisia teoksia ei tule ihan tavan takaa vastaan jo pelkästään sen takia, että eri kerrontamuotoja yhdistelevä teos vaatii taakseen aika paljon osaamista, uhrautumista, aikaa ja vaivannäköä.

Tyhjiö on hyvin pitkälti kahden miehen kuukausien työn tulos. Kirjoitimme proosaa, suunnittelimme ja toteutimme teoksen visuaalisen ilmeen, piirsimme ja valokuvasimme, käsikirjoitimme, kuvasimme, lavastimme ja leikkasimme videot, sävelsimme ja äänitimme musiikin ja äänimaailmat, rakensimme dvd-valikot ja lista jatkuu...

Olimme onnekkaita saamastamme avusta eri osa-alueiden toteuttamisessa ja käytössämme olleesta kalustosta. Tällaisen audiovisuaalisen tuotannon tekeminen on iso tekninen ponnistus. Kuitenkaan emme missään vaiheessa luovuttaneet piiruakaan visiostamme kahden miehen luovan voimamme ulkopuolelle. Teoksesta olisi varmasti tullut teknisesti siloisempi, jos olisimme sitoneet vahvemmin mukaan teknisen tuotantotiimiin. Toisaalta silloin jotain sisällöllisestä ehdottomuudesta olisi voinut karata käsistämme. Tarkoituksena oli kaiken aikaa tehdä omaehtoinen, sisällöltään ja muodoltaan väkevä ja haastava taideteos eikä niinkään salonkikelpoista audiovisuaalista tuotetta.

Tyhjiötä voi edelleen tiedustella meiltä ja sen maailmasta voi kokea pienen raapaisun Tyhjiö-verkkosivuilla. Syytä ei ole myöskään unohtaa Usvan numeroa 1/06, jossa on julkaistu näytteitä teoksesta sekä artikkeli Tyhjiöstä. Usvassa julkaistu, Tyhjiö-kirjasta lohkaistu novelli Risti ja robotti on puolestaan arvosteltu Kosmoskynässä 3/06. Siinä arvostelija Aleksi Kuutio sotki minut Juha-Pekka Koskiseen, mikä riemastutti minua suuresti. Aleksi selvitti minulle myöhemmin, että oli ensin todella ajatellut novellin kerronnasta, että se olisi kirjailija-Koskisen käsialaa ja kirjoittanut arvostelun siltä pohjalta. Aleksi oli kuitenkin tarkistanut asian ja korjannut virheensä, mutta arvatkaapa kumpi versio arvostelusta päätyi lehteen...

Ei ole varaa huolimattomuusvirheisiin teosten tekemisessä eikä niiden arvostelussa. Aina näykitään puolin ja toisin...

Tyhjiö-teokseen on mahdollisuus tutustua lauantaina 26. elokuuta Eurajoen Voltti-Talolla, Venetsialaiset-kulttuuritapahtumassa (lisätietoa: www.voltti.net).

Tyhjiön eri osiot - kirja, DVD-levy ja CD-levy - ovat yleisön vapaasti kokeiltavissa ja koettavissa Voltti-Talon A/V-huoneessa. Tyhjiön tekijöistä Mikko Elo vierailee paikalla. Tapahtuma alkaa kello 13.

Lisäksi on mainittava, että tapahtumassa esiintyy illalla loistava bändi Teemu Elon Puhuvat Eläimet, johon kuuluu Teemun lisäksi sellaiset porilaiset hahmot kuin Mikko Elo, Mika Rättö, Alpo Nummelin ja Ville Leinonen.

Näin kokoonpanon debyyttikeikan viime kuussa Porin Cafe Jazzissa ja kyllä täytyy sanoa, että homma toimi. Luvassa kimara psykedeelisiä lastenlauluja...

Tyhjiön tähän astisesta kesäkiertueesta voisi sanoa, että ihan hyvin meni. Raumalla Blue Sea Film Festivalilla esiinnyimme intiimissä makasiinihuoneessa keskellä Vanhaa Raumaa. Yleisöä oli kymmenkunta, kun seuraavana päivänä Finnconissa Helsingissä päästiin pariinkymmeneen. Ei ehkä kuulosta suuren suurelta, mutta minusta on jo voitto, kun saa edes pari oikeasti kiinnostunutta kuulijaa.

Epälineaarisen tarinapaketin esitelmöiminen lineaarisesti etenevässä showssa - kuten Raumalla ja Helsingissä - on tavallaan hiukan epäkiitollinen tehtävä. Teoksen eri osat saadaan Eurajoella esille siten, että niihin voi vapaasti ja omatoimisesti tutustua. Tyhjiö onkin sellaisenaan taidenäyttelyyn valmista tavaraa. Tyhjiön seuraava ilmenemismuoto voisikin kuka ties olla juuri taidenäyttely.
 

Mikko Elo ja Jarmo Karonen esittelevät Tyhjiö-teosta Blue Sea Film Festival -elokuvajuhlassa Raumalla sekä scifi- ja fantasiatapahtuma Finnconissa Helsingissä.
 
Pe 18.8. klo 20.30 Makasiini, Festivaalikeskus, Rauma
La 19.8. klo 19.00 Lindahl-Sali, Paasitorni, Helsinki
 
Tyhjiö-teosta voi molemmissa tilaisuuksissa ostaa suoraan tekijöiltä. Teosta voi edelleen myös tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: mikko.i.elo@gmail.com.

*

Sellainen on virallinen tiedotteemme ensi viikonlopun keikoistamme. Esittelemme teosta show & tell -henkeen, eli pyöräytämme teoksen dvd:ltä audiovisuaalisia näytteitä, levyltä musiikkia, luemme otteita kirjasta ja kerromme ylipäätään, mitä olemme menneet tekemään.

Keikat ovat järjestyksessään kolmas ja neljäs erä, sillä olemme esitelleet teostamme vastaavalla tavalla pari kertaa aikaisemmin: alun perin julkistaessamme Tyhjiön Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa ja myöhemmin ammattikorkeakoulujen opettajien opinnäytetyöseminaarissa Vantaalla. Vastaanotto oli hyvä molemmilla kerroilla, joten odotamme innolla uutta esiintymiskierrosta!

Tyhjiön teoskappaleitakin valmistui juuri sopivasti uusi satsi perjantaina, joten mikäli Tyhjiön haluaa kotiinsa, nyt on hyvä mahdollisuus. Hintaa teoksella on 45 euroa.

Mikä hiton Tyhjiö? Vastauksia löytyy muun muassa täältä.

Rahaa kaadetaan sisään ovista ja ikkunoista! Tyhjiö-kokonaistaideteos sai lisärahoitusta Porin kulttuurilautakunnalta 800 euroa. Haimme rahaa kahteen eri käyttötarkoitukseen: uuden materiaalin tuottamiseen Tyhjiön verkkosivuille sekä lisäpainoksen ottamiseen itse fyysisestä kirjateoksesta. Katsotaan, mitä tästä loppuvuoden aikana realisoituu. Joka tapauksessa Tyhjiö elää ja voi hyvin. Uusia teoskappaleita on taas putkahtanut maailmaan.

Viimeisen reilun vuoden valmistelemani Tyhjiö-teos on viimein valmis! Julkistan teoksen ylihuomenna, keskiviikkona yhdessä Tyhjiön toisen tekijän ja idean isän Mikko Elon kanssa. Julkistustilaisuus tapahtuu opinahjomme auditoriossa kello 10.

Tyhjiö on eri mediamuotoja yhdistelevä, tarinallinen kokonaistaideteos. Teos on nidottu kirjan muotoon. Kirja on novellikokoelma, joka pitää sisällään kahdeksan novellia ja niiden lomassa etenevän kehyskertomuksen. Kirjan sisäkansien taskuissa on cd ja dvd, joista ensiksi mainitulla on kuhunkin kirjan tarinaan liittyvät musiikkikappaleet ja jälkimmäisellä videoteoksia ja valikkorakennelma. Tyhjiön tarina kerrotaan siis kolmessa eri muodossa, proosana, musiikkina ja audiovisuaalisin keinoin. Kukin esitysmuoto antaa erilaisen näkökulman yhteen ja samaan tarinaan.

Alla oleva kuva antaa viitteitä siitä, miltä teos fyysisenä objektina näyttää. Ylimmäisenä näkyy taka- ja etukannet ja alla sisäkannet ja niissä taskuissa olevat cd- ja dvd-kiekot. Teosta voi tilata minulta (jarmo.karonen at gmail.com) tai Mikko Elolta (mikko.elo at gmail.com) 45 euron hintaan.

Tyhjiö on pelottava sukellus ihmisen aistien ja mielen kerroksiin. Mitä jää jäljelle, kun kerros toisensa jälkeen kuoritaan pois?

Tyhjiöön voi tutustua myös teokselle omistetulla verkkosivulla. Sivuilla on toistaiseksi näytteenä yksi kokonainen novelli, yksi biisi sekä kaksi videoteosta.